Kielistipendit



 KIELISTIPENDIT VARSOVAAN HAETTAVINA  20.3.2019 MENNESSÄ

SPYL valitsee 2 stipendiaattia opiskelemaan puolan kieltä Varsovaan Polonicumin kurssille 1.-31. elokuuta 2019. Stipendiaattivaihto toimii yhteistyönä Varsovan Puola-Suomi Seuran kanssa.

Stipendiaatin tulee olla Suomen kansalainen ja Suomi-Puola yhdistyksen jäsen. Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää oman Suomi-Puola yhdistyksen suositus, mahdollinen puolan kielen opettajan lausunto sekä selvitys muista puolan opiskeluun myönnetyistä stipendeistä.

Kurssin alussa testataan Puolan kielen osaamisen taso, jolla määritellään opiskelijalle sopiva kurssi. Kielen opetus sisältää myös Puolan kulttuuria ja historiaa. Opiskelu on hyvin tiivistä ja tehokasta. Alla on edellisen vuoden stipendiaatin kertomus, johon kannattaa tutustua.

Liitto maksaa kurssimaksun ja asumisen, mutta kaikki matkat ja vakuutukset stipendiaattien tulee hoitaa itse. Kurssin voi keskeyttää vain hyvin painavista ja todistettavista (esim. lääkärintodistus) syistä, muutoin opiskelijan on maksettava Liitolle takaisin jäljelle jäävän kurssin osuus.

Liitto edellyttää, että stipendiaatti kirjoitta Polonicumin kurssista raportin ja antaa suostumuksen julkaista se Liiton kotisivulla.

Hakemukset tulee toimittaa Liiton toimistoon keskiviikkoon 20.3.2019  mennessä osoitteella Suomi-Puola Yhdistysten Liitto ry, Porvoonkatu 37A, 00520 Helsinki.

Hallitus valitsee stipendiaatit kokouksessaan lauantaina 30.3.2019.

Lisätietoja antaa Kaija Hyvönen-Rajecki p. 045 631 6285 tai email: kaija.hyvonen(at)luukku.com tai puhenjohtaja Titta Tossavainen mail@tittatossavainen.fi.


 

Katso alempana  vuoden 2018 kielistipendiaattien raportit.


Varsovan yliopiston kirjasto, valmistunut 1999







Vuoden 2018 kielistipendiaattien raportit


Viime keväänä sain Suomi-Puola Yhdistysten Liiton stipendin puolan opiskeluun Varsovan yliopiston Polonicum kurssilla elokuussa 2018.


Apuraha kattoi myös vuokran. Asuin kaksiossa Wolan kaupunginosassa Okopova-kadulla. Kävin samoissa ruokakaupoissa ja kuljin ruuhka-aikoina samoilla raitiovaunuilla ja busseilla kuin työssä käyvät naapurinikin. Arjessa oli tapailtava puolan kieltä. Vaikka Varsova on suurkaupunki, ihmiset ovat ystävällisiä ja kohteliaita. Bussissa ei seniorin tarvinnut koskaan seistä! Parhaansa teki myös Kiljusen perhe, seuran puheenjohtaja Pawel Kiljunen ja hänen vanhempansa. Jukka ja Pawel hakivat lentokentältä ja auttoivat käytännön asioissa sekä opastivat kaupungilla mm. Pragassa, johon halusin tutustua. Karjalais-puolalaista vieraanvaraisuutta, jota lämmöllä muistelen.

Oppitunnit pidettiin Dobralla, uusien kielten laitoksella klo 9.30 - 12.15. Lounastauon jälkeen 13.30-17.00 oli työpajoja mm. ääntämisestä, puolan kielestä ja nykymusiikista, kulttuurista, kirjallisuudesta, huumorista. Oli filmejä, luentoja ja museokäyntejä, myös viikonloppuisin. Kielen lisäksi Puolan historia ja kulttuuri tulivat tutuiksi.

Polonicum ja arkkitehtuuriltaan ultramoderni ja värikäs uusi Biblioteka Uniwersytecka ovat vastapäätä toisiaan Dobra-kadulla. Molemmissa on hienot kattopuutarhat upeine näkymineen Veikselille, kaupunkiin ja Stare Miastoon. Katolle oli hauska piipahtaa vaikka lounastauolla tai varhain aamulla.

Varsovassa riittää nähtävää ja tekemistä. On upeita palatseja, viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita, kirkkoja, taidetta ja yöelämää sekä kauniita puistoja. Julkinen liikenne on hyvin järjestetty. Lisäksi se on yli 70-vuotiaille varsovalaisille ja EU-kansalaisille kuten minulle ILMAISTA!

Bardzo lubie Warsawe! Myös nuoret pitivät Varsovasta kovasti. Suosittelen hakemaan stipendiä. Tänä vuonna meitä oli 24 maasta. Unohtumaton elokuu!

Pirjo Valkeapää



Moi kaikille!

 

Me, venäläisen filologian maisteri työskentelevä suomalaisessa kirjanpidossa Torunissa ja Varsovan yliopiston kolmannen vuoden geologian opiskelija haluaisimme kirjoittaa kielikurssistamme ja kokemuksistamme Helsingissä. Me molemmat olemme opiskelleet suomea lehtorin, Jukka Kiljusen kanssa Skypessä noin 1-1,5 vuotta ja sen jälkeen meidät oli valittu kielistipendiaateiksi Suomessa.

Periaatehan Towarzystwo Polska-Finlandian kursseilla on se, että Suomi-Puola Yhdistysten Liiton stipendiä tarjotaan ehdokkaille siinä järjestyksessä kuin heillä on maksettuja oppitunteja. Se tietysti kannustaa pitkäjänteiseen opiskeluun.

Vähän sattumalta, ei kuitenkaan täysin, olimme molemmat ilmoittautuneet samalle kurssille. Niinpä ilmestyimmekin Helsinkiin samana päivänä (yksi päivä ennen kurssin alkua), mutta eri teitä ja eri paikkoihin. Vastaanottomme oli varmaan pieni ongelma juhannusviikovaihteen sunnuntaina, mutta Kaija Hyvönen-Rajeckin ja Marjukka Mäyryn taitavan organisaation ansiosta pääsimme asuntolaan hyvin nopeasti, melkein samaan aikaan. Isona mukavuutena koko stipendin aikana olivat kaupunkikortit.

Asuimme kaupunginosassa (Koskelassa) melko kaukana Helsingin laajalti ymmärrettävästä "elämästä", joten päivittäiset matkat bussilla (yllättävän nopealla) olivat välttämättömyytenä. Lippujen lisäksi saimme ensimmäisenä päivänä valmiiksi myös ruokatarpeet. Kaija oli huolehtinut, ettemme kuolleet nälkään sinä tuloiltana, mistä olimme tietysti erittäin kiitollisia hänelle.

Sen lisäksi saimme Kaijalta sähköpostin, jossa oli muutamia käytännön vinkkejä Helsingissä oleskeluun, ja ilmoitus, että aina tarvittaessa voimme soittaa sekä Marjukalle että Kaijalle. Tämä sai meidät tuntemaan olomme varmaksi ja mukavaksi koko oleskelun ajan. Stipendikurssin lopussa Kaija kutsui meidät myös ravintolaan aamiaiselle, mikä todisti yhä enemmän, että meidän kaikesta hyvinvoinnistamme pidettiin huolta. Olemme hyvin kiitollisia Suomi-Puola Yhdistysten Liiton huolenpidosta.

Mutta ennen kaikkea kursseista: opettaja (Inkeri Jääskeläinen) uhkui energiaa ja innostusta. Hän yritti aina selittää kaiken mahdollisimman hyvin ja oli tietysti varovainen, ettei käytä englantia. Silloin tällöin tapahtui kuitenkin, että joku pyysi selitystä englanniksi - tälläisissa tilanteissa ei myöskään ollut mitään ongelmaa. Miellyttävän opettajan lisäksi pitää arvostaa myös kurssin sisältöä.

Hyödynsimme tätä paljon käytännön kieliopin suhteessa. Ryhmä oli suuri, joten mahdollisuutta puhua ei ollut paljon. Siitä huolimatta opettaja oli aina halukas esittämään esimerkiksi oikeaa ääntämistä ja  korjaamaan meitä, jos sanoimme muutenkin jotain väärin.

Ei voi silti sanoa, että puhumisharjoitukset puuttuivat kokonaan. Välillä työskentelimme pareissa tai hieman suuremmissa ryhmissä käymällä lyhyitä keskusteluja yksinkertaisista aiheista. Sellaiset lisäykset tyypillisesti kieliopillisiin kysymyksiin olivat mukavana elementtinä puhekieleen tutustumisessa.

Ja, jos puhumme jo puhekieleen tutustumisesta, kurssituntien ja kotiläksyjen tekemisen ulkopuolella, emme tietenkään ole istuneet koko ajan asuntolassa! Selvä juttu, että kaikkialla voi tulla toimeen englannin kielellä, mutta me yritimme aina reippaasti pärjätä suomeksi. Olo koko ajan suomenkielisessä ympäristössä kehitti tietenkin paljon ymmärtämistaitoa ja opetti sanastoa kaikista  aihepiireistä. Tämän kaikki hyödyt kielitaidon kehitykselle voi varmaan huomata vasta jälkeenpäin. 

Meillä oli paljon tutustumismahdollisuuksia, ei ainoastaan sellaisissa paikoissa kuin karaokeklubit (joissa vietimme muutaman erittäin hienon illan), vaan myös viikonlopun aikana, nopeasti järjestetyllä retkellä kaupungin länsiosaan. Toinen meistä oli ollut täällä jo aiemmin, siksi liikkuminen Helsingissä oli helpompaa.

Olemme nähneet kuuluisan Sibelius-monumentin, kuuntelimme myös miellyttävää konsertia Temppeliaukion kirkossa. Seuraava retkemme oli Suomenlinnaan. Oli melkoinen helpotus, että voimme päästä sinne lautalla ilmaiseksi kaupunkikortin ansiosta.

Mitä liittyy saaren nähtävyyksiin, mielipiteemme ovat vähän erilaisia. Toinen piti enemmän Sotamuseosta ja toinen - Lelumuseosta. Me molemmat olemme kuitenkin sitä mieltä, että kannatti mennä sinne.

Hieno kokemus oli myös mennä Wanaja Festivalille Hämeenlinnaan. Siellä oli paljon artisteja, mutta  eniten odotimme Cheekiä. Oli tosi mukava viettää koko päivä kuuntelemassa suomalaista musiikkia livenä, pääasiallisesti nuoremman sukupolven edustajien esityksissä.

Yhteenvetona kirjoitamme vain, että olemme molemmat tosi tyytyväisiä. Suosittelemme kaikille tämän Towarzystwo Polska-Finlandian kursseilla suomea opiskeville  SPYL:n myöntämän stipendin käyttöä Helsingin kesäyliopistossa. Pitää käyttää tilaisuutta hyväkseen, koska se kannattaa!

Lähetämme sydämellisiä terveisia kaikille Suomi-Puola Yhdistysten Liiton jäsenille – sekä Puolassa Towarzystwo  Polska-Finlandian toiminnassa mukana oleville.

Natalia Rogowicz ja Urszula Chatys